Pääsponsorimme:

PO:n aakkoset

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V, W X Y Z Å Ä Ö

A

AALTOILA: Heikki, kapellimestari 1940-56.
AALTONEN: Erkki, kapellimestari 1958-60.
AAPELI: Kauppamatkustaja Aapeli Riihivaaran haamu, butiksresande Abel Riafarans Spöke, traditionalispakollinen Waputinlipun päätoimittaja, joka siirtyi sittemmin vuosikymmeniksi pakollistraditionaaliseen Waputinlipun jatkokertomukseen.
ALAYHDISTYS: Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan eli TKY:n alainen yhdistys, siis sellainen kuin PO. Otaniemen kellarit ovat pullollaan alayhdistyksiä.
ALMILA: Atso, kapellimestari 1975-79.
ALTTOTORVI: Soitin, jonka ääni tuo mieleen Suomen hohtavat hanget ja nietokset.
ALTTOVIULU: Liian iso viulu, jonka soitto aiheuttaa vitsinväänteitä.
AMMATTILAINEN: Tässä ammattilaismuusikko. Heitä on erityisen vaikea saada aloittamaan soittotehtävää.
AMATÖÖRI: Tässä amatöörimuusikko. Heitä on mahdoton saada lopettamaan soittotehtävää, sillä he toteuttavat sanan alkuperäistä ideaa: amateur, rakastaja.
ANAGRAMMI: Sananmuunnos, jolla kunnioitetaan ansioituneita PO:laisia. Tunnistatko: KAS VEKKULI AMOR, LÄMMIN KIIMAN HAJU, O.JUHLAKANKI ja ORKASMI-AARO?
ANIKSEN URUT: Mystinen valoelämys PO:n nuottikaapin päällä, ainekset olivat 156 kossupulloa ja loisteputkilamppu.
ANSIOMERKKI: Ansiomerkki myönnetään ansioituneelle PO:laiselle erityisen ansiomerkkiohjesäännön mukaisesti. Niinkuin kaikki muutkin perinteet, myös ansiomerkkiperinne unohtui välillä. Nykyisiä ansiomerkkejä on jaettu vuodesta 1990-lähtien, yleensä paritellen ja juhlallisesti.
ANTILA: Pentti, kapellimestari 1964-66.
ARTTU MOKAA: Eräs suomalainen nuori lahjakas lyömä soittaja-avustaja löi Turussa lautasia kriittisen hetken liian myöhään (vinkki: kuuntele Mahlerin IV sinfonian finaali).
ASEMAPÄÄLLIKKÖ: PO:n isännän uusi virallinen virkanimike vuodesta 1992. Isännän tehtäviin kuuluu mm. pitää huolta PO:n kerhotilasta Pasilasta.
AVUSTAJA: Usein soittajan ammattiin suuntautunut henkilö, joka on sitä parempi mitä useammin palkkion voi nesteyttää. Avustajalle PO:n konserttimatka on yleensä sangen avartava kokemus ja hän tulee mielellään toistekin. Mitä vähemmän avustajia tarvitaan, sitä (parempi) enemmän PO:ssa on mm. fagotisteja, alttoviulisteja, kornisteja, lyömäsoittajia ja vähintään yksi harpisti.
AVUSTUS: Alkuaikoina anottiin vuosittain korkeakoululta avustusta käyrätorven oikaisuun ja bassoviulun virittämiseen. Nykyään avustusta anotaan TKY:ltä ja Espoon kaupungilta, perusteena em. organisaatioille tuottamamme ilo ja kunnia.

B

BARK, JAN: Ruotsalainen säveltäjä. Kts. Pyknos
BARITONI: idiootti.
BARYTONI: torvi, tuttujen kesken matkaklosetti.
BENEDICTINER: munkkilikööristä riimitetty kaanon, jonka jokainen PO:lainen osaa laulaa.
BUSSIMATKA: Matka joka tehdään linja-autolla. Huonoina vuosina PO:n konserttimatka on tehty junan sijasta bussilla, vuodesta 1990 lähtien on ollut pelkästään huonoja vuosia. Pisin bussilla tehty konserttimatka oli kestoltaan 13 päivää ja suuntautui Tsekkiin sekä Unkariin. Linja-autossa on tunnelmaa.

C

CLEVE: Otto eli Otsi. Pitkäaikainen konserttimestari alkuvuosilta. Tunnuslauseet "Seuratkaa pojat tikkua" ja "PO ennen kaikkea" ovat jääneet elämään.
C2H5OH: Eero Koskimiehen sävellys: "Jos kaikki Suomen järvet...". Tunnetaan myös nimillä Viinamarssi, Raittiusmarssi, Vesistönsuojelumarssi, V-tyylinmarssi. Saksalainen konserttiarvostelija tunnisti kappaleen Viiniläiseksi Ohukkaaksi.

D

DIPOLI: Arkkitehti Pietilän piirtämä monikulmio, josta on vaikea löytää selvänä ulos ja jossa kaikki tiet vievät Keltsuun. PO piti harjoituksensa Dipolissa vuosina 1966-1993 ja selvisi ulos vasta silloin.
DIPLOMI-INSINÖÖRI: Diploomi insinööri. Monen lupaavan soittajan ura katkeaa ennenaikaiseen valmistumiseen.
DURACELL: Patarumpali Torvinen, lyömäsoitin-virtuoosi, matkanjohtaja, bulvaanian kielen tulkki ja konserttimatkojen vaientamaton selittäjä. Kestää valitettavasti ehdottomasti pitempään kuin muut.

E

ESIINTYMISASU: Esiintyessä tarvitaan asu, koska asutta esiintyminen tulkitaan nakuiluksi. Konserteissa PO esiintyy frakissa ja iltapuvussa, pojat yleensä frakissa ja tytöt iltapuvussa. Radikaalivuosina 1970-luvulla esiinnyttiin vaikka farkkurotsissa.
ESPOO: Läheisen satamakaupungin viereinen maaseutupitäjä. PO oli pitkään Espoon ainoa, mutta kunnanisien keskuudessa väheksytty sinfoniaorkesteri.
EXCU, EKSKURSIO: PO:n konserttimatkoilla tutustutaan teollisuuteen ja liike-elämään ekskursioiden avulla. Isännille tehdään hyviä kysymyksiä kuten "Koska syödään?" tai "Kuinka korkea on savupiippunne?". Hyvästä ekskursiosta jää aina mieleen täysinäinen vatsa ja pää, sillä tarjoilu kuuluu olenaisesti ekskursion olemukseen. Erityisen hauskaa on mennä joskus myöhemmin töihin paikkaan, jos on sattunut sikailemaan PO:n konserttimatkalla. Onneksi PO:laiset osaavat yleensä käyttäytyä.

F

FIRENZELÄINEN

Julius Fucikin loistava sävellys, jonka PO on soittanut useammin kuin minkään muun teoksen. Aluksi sillä aloitettiin, nyt sillä lopetetaan - aina. Perimätieto kertoo Firenzeläisestä mm. seuraavaa:

jouset ovat soittaneet Firenzeläisessä "lonkkasoolon" eli nostaneet takajalkaa tietyissä pasuunakohdissa,
introssa on ammuttiin haulikolla, kunnes Polin katonkorjaaja hermostui,
eräs nuoren polven kapellimestari yritti pitkään oikoa mielestään liian pitkää teosta - ei onnistunut.

FRAKKI

Ryyppyhaalari, oma tai vuokrattu. Kapellimestarilla sen takapuoli on edustava puoli. Pakollinen soitto-varuste, jossa PO:n pojat esiintyvät. Sitä tarvitseva voi vuokrata frakkinsa vuokraliikkeestä rahalla tai PK:lta kossulla.

G

H

HAITARI: Tassun saunavaruste.
HANNU JA KERTTU: PO oopperaorkesterina osa 2. (kts. Marilyn). Engelbert Humperdinckin säveltämä satuooppera. Parikymmentä PO:laista oli kapellimestari Tapio Tuomelan johdolla Suomen Kansallisooperan Alminsalissa oikeana oopperaorkesterina 1995-96 vuodenvaihteessa ja uudestaan 1996 joulukuussa. Siitäkös ammattimuusikot riemastuivat.
HARJOITUKSET: Toistuva tilaisuus, jonka ideana on nähdä kavereita, kertoa vitsejä ja soittaa kappaleita, joita aiotaan esittää. Alkuvuosina poissaolosta ja myöhästymisestä vedettiin sakkoa. Sitten myöhästymistä ryhdyttiin ehkäisemään siirtämällä harjoitusten alkua vaivihkaa aikaisemmaksi. Silloin aloitettiin yhdeksältä, nyt kuudelta - maanantaisin. Perimätieto kertoo, että PO soittaa keikalla aina paremmin kuin harjoituksissa, kun taas YS...
HAULIKKO: Kaksipiippuinen juttu. Lyömäsoitin, jolla ammutaan Vanhan Polin kattoon Firenzeläisen marssin introssa. Käytettiin yleisesti 50- ja 60-luvuilla, jolloin se usein päätti Waputtimen, korvasi paukkuhälyttimen, kuuroutti kapellimestarin ja tiputteli Vanhan Polin rappauksia.
HEMMING: Aarre, kapellimestari 1956-58.
HOOVER: PO:n omistama perinteinen bassoklarinetti, joka on nykyisin melko huonossa kunnossa ja julistettu PO:n klarinetistien keskuudessa soittokieltoon. Pääasiassa sitä lainataankin vain pahaa aavistamattomille ystävä-orkestereille. Ks. joulukuusi.
HUILISTIT: Uusiutuva luonnonvara. Kun käännytät kaksi, tulee kolme lisää. Hyviä huilisteja ei ole kuitenkaan koskaan tarpeeksi.
HYVÄNTEKEVÄISYYSKEIKKA: Konsertti ruokapalkalla puolikuuroille mummoille. Ruoka yleensä sairaala-, vankila- tai koulukeittiötasoa.

I

IKUISUUSPROJEKTI: Projekti, joka siirtyy perintönä johtokunnalta toiselle. Vanhimpia ja suosituimpia ovat arkiston järjestäminen, nuotiston järjestäminen, kalustokirjanpidon ajantasalle saattaminen, harjoitusten aloittaminen ajoissa ja tilauskeikkojen hankinta.
ILTAPUKU: Ryyppykaapu. PO:n tyttöjen esiintymisasu, jonka pituudesta ja väristä keskustellaan yleensä ennen jokaista esiintymistä. Keskimäärin kaikki pitävät sellaista iltapukua, jonka sattuvat omistamaan.

J

JOHTOKUNTA: Valitaan vuosittain väkisin hoitamaan PO:n asioita. Asiat yleensä hoituivat siitä huolimatta. Uhrautuvainen johtokunta tekee yleensä kaikki asiat toisten puolesta. Jäseniä ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, lind, asemapäällikkö, klubimestarit, kalustonhoitajat ja nuotistonhoitajat.
JOULUKUUSI: Pikkujouluissa ylennyksen saanut bassoklarinetti, fagotti, oboe tai englannintorvi, joka koristellaan asiaankuuluvasti ja jonka suukappaleen tilalle asetetaan kynttilä.
JUNIORI: Potentiaalinen seniori.
JÄSENMAKSU: PO:n jäsenmaksusta päätetään joka vuosi, koska niin pitää tehdä. Yleensä jäsenmaksua korotetaan lukuisia prosentteja, yhdestä tuhanteen.
JÄSENMERKKI: PO:n jäsenmerkki on orkesterin logoa muistuttava metallinen pyörylä, jossa on lisäksi kiinnittämistä helpottava neula. Jäsenmerkin myöntämisestä on annettu jäsenmerkkiohjesääntö, jonka mukaan merkin voi saada yhden syys- ja kevätkauden mukana ollut ja konserttimatkasta menestyksekkäästi selvinnyt orkesterin uusi jäsen.

K

KALMISTON EMÄNTÄ

PO:n varastokaapin vartija, likainen räsynukke, joka löytyi Dipolin varastokoppia siivotessa. Kukahan senkin on sinne jättänyt?

KALUSTO

Sinfoniaorkesteri tarvitsee mittavan määrän erilaista kalustoa. PO:n kalustoon kuuluu mm. patarumpuja ja muita lyömäsoittimia, nuottitelineitä, laatikoita, kapellimestarin korokkeita ja kaikenlaista muuta pientä sälää, jota on helppo hukata jos siitä ei pidetä huolta. Kalusto on uusiutunut PO:n 75-vuotisen historian aikana varmasti monta kertaa. Kalustokirjanpito, ks. ikuisuusprojektit.

KALUSTONHOITAJA

Yleensä fukseille varattu epätoivotehtävä, jossa epätoivon aste riippuu pitkälti konserttimatkan solistin soittimesta. Sopraanosolistit ovat monestakin syystä suosittuja, kun taas harppusolisti on kalustonhoitajalle raskas pala. Viimeaikoina raskasta vastuuta ja taakkoja kantamaan on valittu kerrallaan useampia kalustonhoitajia. Unelmakalustonhoitajalla on oma pakettiauto, bussi tai kuljetusliike.

KAPELLIMESTARI

Orkestereilla on yleensä kapellimestari, niin myös PO:lla, vaikka siitä ei aina olekaan apua. Moni on kuitenkin oppinut PO:ssa niin paljon, että on menestynyt sittemmin muuallakin (esim. Berglund, Panula, Almila ja Oramo). PO:n johtaminen kehittää myös muita taitoja, kuitenkin lähinnä sosiaalisia.

KARONKKA

Konsertin jälkeinen. Konsertti on usein välttämätön paha ennen karonkkaa. Etymologiselta taustaltaan sana juontaa juurensa savokarjalaiseen epätoivohokemaan "koko konkkaronkka", kun vaimon suku tulee syömään ilmoittamatta. PO:ssa on vietetty aika monta karonkkaa, kukaan ei muista kuinka monta, joissa syödään, juodaan ja tanssitaan.

KARONKKAKIRJA

Karonkassa läsnäolo kirjataan karonkkakirjaan. Se onkin paras lähdeteos selvitettäessä menneitä tapahtumia, karonkoista kun ei tahdo muuten jäädä paljon muistikuvia. Karonkkakirjaa lukiessa voi tuntea historian siipien havinaa ja muistella lukemattomia hauskoja tapahtumia.

KEVÄTRETKI

Keväinen luontoretki, joka alkaa usein hyväntekeväisyyskeikalla. Kevätretki päättyy, kun

talviturkki on heitetty,
kapellimestari makaa pöydän alla tai
kaikki kevään haikeat muistot on varmasti muisteltu.

KIERTOKIRJE

Kirje, joka kiertää ja siinä samalla tiedottaa uteliaille PO:laisille tulevista ja huonomuistisille menneistä orkesterin tapahtumista.

KLUBIMESTARI, KLUBIEMÄNTÄ

Voimakaksikko, jonka tehtävänä on pitää PO:laiset ruuassa ja juomassa, kun sellainen tilaisuus koittaa. Klubihenkilöt ovat myös johtokunnan jäseniä. Klubitehtävän menestyksekästä hoitamista auttaa suuresti mikäli sattuu omistamaan kohtuullisen keittotaidon ja vilkkaan mielikuvituksen. Ensimmäistä tarvitaan mm. riisipuuron keittämiseen pikkujouluissa ja jälkimmäistä Waputtimen pottaboolin valmistukseen - vaativia tehtäviä molemmat.

KOKOJOUSI

Jousisoitinten soittamiseen liittyvä tekniikka, josta yli puolella PO:n viulisteista ei ole harmainta aavistusta. Ilmenemistodennäköisyys pienenee pulteissa taaksepäin.

KONSERTTI

Musisointihetki, joka kestää kahden lähes yhtäpitkän tuokion verran. Yleensä konsertti vaatii onnistuakseen esiintyjän ja yleisön. Kaikki muu onkin neuvoteltavissa. Konsertti on ylivoimaisesti paras tekosyy karonkan viettämiseen ja niinpä PO:n historiassa onkin pidetty tosi monta konserttia.

KONSERTTIMESTARI

Vastaa kapellimestarin kanssa orkesterin taiteellisesta linjasta, tasosta sekä harjoituskurista ja järjestyksestä. Tavallisesti käy niin, että konserttimestariksi valitaan viulisti. Silloin hänelle luonnostaan lankeavat myös erityistä solismia vaativat tehtävät. "Kuka tahansa voi päästä PO:n puheenjohtajaksi, mutta konserttimestariksi vain harvat ja valitut"/ ex-konserttimestari.

KONSERTTIMATKA

Joka kevät PO pakkaa rojunsa junaan tai bussiin ja matkustaa jollekin Suomen teollisuuspaikkakunnalle virkistämään sen näivettynyttä musiikkielämää ja hellimään itseään firmojen anteliaalla tarjoilulla. Toisinaan on mukavampi lähteä ulkomaille, koska matkailu avartaa. Ulkomailla PO on käynyt ainakin Tallinnassa, Saksassa, Unkarissa, Tsekissä ja Kajaanissa. Koska PO:n konserttimatka rasittaa korvia vähän mutta maksaa paljon, on se aina ollut taloudellisesti suuri voimainponnistus. Monille PO:laisille konserttimatka on parasta mitä he PO:sta muistavat. Toisaalta monet eivät muista konserttimatkoista mitään.

KONSERTTIMATKAVARUSTUS

Tässä eräs versio: Instrumenttikotelo, johon on sijoitettu

Instrumentti,
Pyjama,
Hammasharja,
Frakki,
Voileipäpaketti,
Jaloviinaa kaksi pulloa.

KONSERTTITANSSIAISET

Pojat pingviineissä ja tytöt tyllihameissaan. Konserttitanssiaisissa on ensin konsertti ja sitten tanssia. Konserttitanssiaisia on järjestetty PO:n alusta alkaen Vanhalla Polilla. Hippivuosina katkennut perinne elvytettiin jälleen vuonna 1989. Kevytversiona harrastettiin 60- ja 70-luvuilla ns. Pirtu ja piirakka -iltoja.

KOPIOKONE

Amatööriorkesterin ja varsinkin sen nuotistonhoitajan paras apuväline. Kun soittajia on ainakin satayksi ja kaikki vielä varsinaisia hutiluksia, on sulaa hulluutta antaa alkuperäisiä nuotteja jaettavaksi.

KOSKENKORVA

alias Kossu, Koskis. Paikkakunta Suomessa. Juoma. Keikkapalkkion oravannahkayksikkö.

KOSKIMIES

Eero "Teemu Teekkari", kapellimestari 1923-35. Loi PO:n ja siinä sivussa tunnetut teokset Teemu Teekkari (Suosittuja Ylioppilassitsilauluja) ja Viinamarssi.

KREMATORIO

perinteinen konserttipaikka Konservatorio.

KUNNIAKAPELLIMESTARI

PO:lla on aina kerrallaan yksi kunniakapellimestari, jonka tehtävänä on lähinnä nauttia saamastaan kunniasta. Edesmenneen Heikki Aaltoilan jälkeen kunniakapellimestariksi nimitettiin Jorma Panula. Kunniakapellimestari on luonnollisesti erittäin kunnioitettava ja ansioitunut PO:n entinen kapellimestari.

KÄRKIJOUSI

Jousisoitinten soittamiseen liittyvä tekniikka, jonka lähes kaikki PO:n viulistit hallitsevat. Ks. kokojousi.

KÄYRÄTORVEN OIKAISEMINEN

Bassoviulun virittämisen ohella vuosittain toistuva vaativa tapahtuma, jota varten tarvitaan taloudellista avustusta.

L

LAAMANEN: Seppo, kapellimestari 1968-69.
LAMMINMÄKI: Juhani "Jussi", kapellimestari 1983-1986
LITTU: PO sai oman littunsa (nro 3) 24.3.1972. Perustelut: Polyteknikkojen Orkesteri on Suomen vanhin ylioppilassinfoniaorkesteri ja maailman paras teekkariorkesteri. Heikki Aaltoilan, Ylermi Poijärven, Atso Almilan ym. johdolla orkesteri on kiertänyt maailman kuuluisimmat konserttilavat - useimmat hyvinkin kaukaa. Solisteista mainittakoon Rakel Alapuhti, jonka lahjakkuus ilmeni sekä ansatsin että insatsin puolella. Konserttimatkoilla semminkin naiset ovat saaneet musikaalista ja muuta tyydytystä. Vaikka orkesteri oli ryypännyt ennenkin, ei kukaan ollut vajonnut niin syvälle kuin Vihannin kaivoksessa. Kirjoittamattoman lain mukaan koskaan ei korkattu ennen Pasilaa. Koska PO soittaa mainettaan paremmin, on sillekin suotu Littu.
LOS ESTRELLOS: PO:sta siinnyt maailmankuulu tango- ja virtuoosimusiikin helmi, joka on kiertänyt maailman kaikki konserttilavat, useimmat niistä hyvinkin kaukaa.
LIND: Johtokunnan jäsen, neuvonantaja. Georg Lind istui 1920-luvulla sitkeästi vuosikaudet johtokunnassa, vaikkei siihen koskaan kuulunut. Kun hän lopulta luopui "virastaan", jäi johtokuntaan ammottava aukko, jota paikkaamaan oli pakko valita uusi lind. Aluksi lind oli harjoittelemassa puheenjohtajan virkaa varten, nykyään hän on entinen puheenjohtaja, joka neuvoo kokemuksellaan uutta puheenjohtajaa.

M

MAMMUTTIORKESTERI: Taidokas ja suurikokoinen amatööriorkesteri. Käsitteen loi Helsingin Sanomien kriitikko Räihälä, joka kirjoitti PO:n 70-vuotiskonsertin Mahler-esityksestä otsikolla "Amatööriorkesteri selvisi mammuttihaasteestaan".
MARILYN: PO oopperaorkesterina osa 1. (kts. Hannu ja Kerttu). Italialainen säveltäjä Lorenzo Ferrero sävelsi modernin oopperan "Marilyn", joka kertoi elokuvatähti Marilyn Monroen elämästä. PO toimi oopperaorkesterina Kansallisoopperan ja Espoon teatterin yhteisproduktiossa lokakuussa 1995.
MATKAKLOSETTI: Barytonitorvesta (soitin) usein käytetty nimitys.
MERKIT: Jäsenmerkit jaetaan vuoden ahkeran soittamisen jälkeen. Ansiomerkit jaetaan ansion jälkeen ja kunniamerkit kunnian jälkeen. Oikeastaan PO:ssa on helpompi olla ansiokas kuin kunniakas. Molempien saamiseksi täytyy kuitenkin tehdä käsittämättömästi töitä, joten ne onkin päätetty yhdistää ja puhutaan vain ansiomerkistä. 1950- ja 60-luvuilla tehdasvierailuiden isännille ja muille tuttaville jaettiin ns. ciitos-merkkejä.

N

NAISET: Huhupuheen mukaan PO:n säännöissä oli aiemmin naiskieltopykälä. Solistiksi sitävastoin haluttiin nuori, naimaton nainen, sillä jostahan niitä vaimoja piti löytää. Sodan aikana, kun miehistä oli pula, kelpasi rivisoittajaksi kaksi arkkitehtiopiskelijanaista. Seuraavan kerran nainen onnistui luikertelemaan paratiisiin vasta vuonna 1955. Sittemmin niitä onkin riittänyt.
NIKKOLA: Juha "Jupe", kapellimestari 1987-1990. "Kun mela vilahtaa..."
NORJANEN: Hannu "Hannu", kapellimestari 1992-
NUOTISTO: Nuotistoksi kutsutaan paikkaa, jossa on paljon alkuperäistä nuottimateriaalia. Kopiosto on sitten erikseen. PO:lla on nuotisto, johon on kerääntynyt paljon mielenkiintoisia ja jopa historiallisesti arvokkaita nuotteja. Nuotiston järjestäminen on ns. ikuisuusprojekti.
NUOTISTONHOITAJA: PO:n nuotistonhoitaja on pölykeuhkosta kärsivä kopiokoneenkäytön ammattilainen. Hän pitää myös huolta alkuperäisistä nuoteista ja mahdollisesti lainatusta materiaalista.
NUOTTITELINE: Teline, jossa pidetään soittamisessa tarvittavia painettuja paperiarkkeja eli nuotteja. PO:lla on paljon nuottitelineitä, joista siipiruuvit ovat yleensä hukassa.
NUOTTIÖLJY: Kurkkua virkistävä alkoholipitoinen neste, jota tarvitsee yleensä jokainen, jonka kurkkua nuottipöly on joskus kuristanut. Hyvää ja lievittää tehokkaasti.

O

ORAMO: Sakari "Sakke", kapellimestari 1990-1992.
ORKESTERI: Yleisnimitys yhteissoiton varjolla harjoitettavalle sosiaaliselle toiminnalle, jossa musiikin tekeminen näyttelee normaalia suurempaa osaa, mutta on itseasiassa vain osa totuutta.
OTANIEMI: Autonominen kuningaskunta Espoon laitamilla. Teekkarien tyyssija siitä lähtien kun viereinen satamakaupunki jäi liian pieneksi.

P

PAIDANHELMAN LEIMAUS

Pikkujoulutapa, jolla todistettiin kotona odottelevalle vaimolle, että oltiin todella oltu PO:n pikkujouluissa.

PANULA

Jorma, kapellimestari 1960-63. Johti PO:ssa vain kilpailevien säveltäjien teoksia. PO:sta päästyään Panula kehitti Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan toimintaa kouluttaakseen PO:lle uusia lupaavia johtajia. Näistä ansioistaan Panula nimitettiin PO:n kunniakapellimestariksi vuonna 1992. Nimityksestä ei voi valittaa.

PASILA

Konserttimatkan ensimmäinen etappi. Korkkaaminen ennen Pasilaa on kielletty. Konserttimatkoilla PO oli Pasilassa silloin, kun PO:n vaunun pohjoispää oli linjassa Pasilan asemarakennuksen eteläpään kanssa. Tarpeen vaatiessa Pasilaksi on nimitetty myös muita paikkoja.
PO:n kerhotila Jämeräntaival 1:n kellarissa ristittiin vuoden 1992 remontin jälkeen Pasilaksi, koska Pasilassa saa korkata.

PAPPA AUGUST

Arkkitehti Pentti Penttilä alias professori Jascha Scorensky. Los Estrellos salonkiyhtyeen primas ja PO:n konserttimestari, altisti, kornisti ja RWBK:n jäsen, solisti ja mitä lienee muutakin. Tunnettiin myös nimellä Anis, kunnes muutti sen Aukustiksi.

PIKKOLO, PICCOLO

Pieni huilu, jossa on vielä pienempi ääni. PO omistaa yhden hyvän pikkolon. Mikä soi huonommin kuin kaksi huilua?

PIKKUJOULU

Myös wähäjoulu. Nykyinen sijainti kevätkauden alussa on ollut perinne 1930-luvulta lähtien, kun kapellimestari Koskimiehen vaimo ei saanut jälkikasvua ajoissa ulos. Perinteisiin kuuluvat myös paidanhelman leimaus, wc:n väliseinän ylitys jonossa, joulukuusi sekä punajuuripitoiset tarjoilut. Riisipuuro manteleineen kuuluu ehdottomasti asiaan ja lanttulaatikoitakin saa halvalla joulun jälkeen.

PILKKU HJELMMAN

Legendaarinen TKK:n rehtori, joka pelasti teekkareita putkasta ja lahjoitti kuolinvuoteellaan PO:lle 250 000 mk.

PIRTU & PIIRAKKA

Konserttitanssiaisten rahvaanomainen (lue hauskempi) versio.

PIZZACATO

PO:n järjestämät soitannolliset juhlat 70- ja 80-lukujen vaihteessa.

PLAKATEEMIKKO

PO:n julistetaiteilija, sattumoisin yleensä arkkitehti, jonka tehtävänä on luoda mahdollisimman houkuttelevia ja sopivasti totuudenmukaisia konserttijulisteita. Plakateemikkojen tekemät julisteet ovat lähes poikkeuksetta olleet erittäin hienoja taideteoksia ja toisinaan niistä on myös onnistuneesti selvinnyt kuka soittaa, mitä, missä ja milloin.

PO

Polyteknikkojen Orkesteri, Polyteknikernas Orkester, PeeOo.

POHJESÄÄNTÖ

Säännöllisesti 1990-luvulla ilmestynyt pitkän ajanjakson harjoituslista, jossa yleensä on monta virhettä.

POIJÄRVI

Ylermi "Ylle", kapellimestari 1970-73.

POKKAMONTTU

Pikkujoulujen ym. juhlien pitopaikka Vanhalla Polilla. Kaikille oli selvää mitä pokkamontun pöydällä ei saanut tehdä. Muuten sai käyttäytyä vapaasti.

POLI

Sekä vanhasta että uudesta polysteekistä eli polyteknillisestä opistosta eli teknillisestä korkeakoulusta käytetty lyhykäinen yleisnimitys: "opiskella Polilla". Johdannaisia: Poli-klinikka, Poli-isi, Poli-trukki, Poli-o jne.
Antinkatu 29, nyk. Lönnrotinkatu 29. Ylioppilaskunnan talo.

PO:N JOULULAULU

Mollissa laulettu "Iloitse riemuitse...". Laulu sisältää iskulauseiksi muodostuneita säkeitä kuten: "Siel PO:ssa käytettiin riemujen kauhaa..."

PO:N SENIORIT

Kaikilla PO:laisilla on ollut hauskaa. Siksi sitä on myöhemminkin hauska muistella ja kuulla kuulumisia nuorempien PO:laisten edesottamuksista. Tätä tarkoitusta varten on perustettu PO:n Seniorit ry, johon kuuluu toistasataa jäsenmaksunsa maksanutta ex-PO:laista.

PO-PILLI,

tai Pupilli. 1950-luvulla kerran vuodessa sisäiseen kiertoon ilmestynyt lehti, jonka linja pysyi tiukasti navan alla. Arvokkaat yksittäiskappaleet menetettiin surullisesti.

POTTA

Lasinen tai muovinen kahvallinen juoma-astia, joka kiertää Waputtimessa janoisten soittajien, kapellimestarin ja joskus yleisönkin parissa. Ainutlaatuiseksi juoman tekevät uivat "sattumat", jotka ovat peräisin joko kivi-, kasvi- tai eläinkunnasta. Mieleenjäävimpiä sattumia ovat olleet siskonmakkarat ja salmiakkiaakkoset.

PSO

Polyteknikkojen Salonkiorkesteri. PO:n yhteydessä toimiva salonkiyhtye, jonka laaja ohjelmisto pohjautuu saksalaistyyppiseen valssi-tango-foxtrot -tyyliseen salonkimusiikkiin.

PUHEENJOHTAJA

Valitaan joka vuosi. Uhrautuvainen puheenjohtaja tekee yleensä kaikki asiat johtokunnan puolesta. Ilman puheenjohtajaa PO ei selviä.

PUIKKO

Kapellimestari tai kapellimestarin heiluttama valkoinen kädenjatke. Myös

tikku: "Seuratkaa pojat tikkua" (Otsi Cleve) ja
mela: "Kun mela vilahtaa" (Juha Nikkola). Koskimiehen puikko on hieno vähintäänkin norsunluinen jötkäle, joka lahjoitettiin Eero Koskimiehelle, saattaa olla vaarallinen.

PULAKKA

Timo, kapellimestari 1982-83.

PURSISEURA

Se osa orkesterista, joka ei matkusta konserttimatkalla RWBK:n bussissa (ks. vesibussi).

PYKNOS

PO:n esittämä Jan Barkin säveltämä moderni sinfoninen teos, jota ammattiorkesterit eivät suostuneet soittamaan v.1963.

Q

Q: Kuuksi ristittiin PO:n Pasilan ainoa kattolamppu, joka löytyi Savolaisen Katjan mummon vintiltä.

R

RAHASTONHOITAJA: PO:n rahakirstun vartija. Johtokunnan vaarallisin tehtävä, jossa luovitaan yhdistyslain, kirjanpitolain ja "sujuvan käytännön" kapeassa rajamaastossa. Kerran todettiin, että eihän PO:lla mitään rahastoa ole ja nimike muutettiin taloudenhoitajaksi. Ongelmat jäivät silti.
RANTA: Sulho "Särrä", kapellimestari 1935-39. Omistanut PO:lle teoksensa Preludio festivo.
RASILAINEN: Ari, kapellimestari 1979-81.
RETKEILYVAUNU: Konserttimatkalle soveltuva VR:n junavaunu, joka on varustettu makuusijoin. Junalla suoritetuilla konserttimatkoilla retkeilyvaunua käytettiin mm. matkustamiseen, tanssimiseen, soittamiseen, tiiliseinän muuraukseen ja nukkumiseen (ei todisteita). Retkeilyvaunua piti siirrellä öisin, sillä "käymälää saa käyttää vain...". Pasilan sisustuksessa on käytetty retkeilyvaunun osia.
RETUN WIUHKA: RWBK:n soittajan parempi puolisko.
REMPSETTI: Soitannollinen yhdistys, jonka jäsenistä suurin osa on soittanut myös PO:ssa.
RIISIPUURO: PO:n pikkujoulussa syödään riisipuuroa, mikäli se ei ole palanut pohjaan.
ROSKAKUILU: RosK (lue roskoo). PO:n kakkosviulun piiristä syntynyt etnisvaikutteiseen ragtime ym. rytmimusiikkiin erikoistunut pienyhtye.
RWBK: Retuperän Wabaa Balokunta, Retuendas Spritvilliga Brandkör. Syntyi PO:n vaskisoittajien keskuudessa vuonna 1 ja 2. Alkuräjähdyksensä jälkeen ("Big Band") se on ollut itsenäinen torvisoittokunta, toimii kuitenkin edelleen rakentavassa symbioosissa emä-PO:n kanssa. RWBK:sta voisi tietysti kertoa vaikka kaksi tuntia, mutta...

S

SAARI: Eero, kapellimestari 1922-23. Siis PO:n ensimmäinen kapellimestari.
SALONKILEIJONA: Salonkileijona kuulostaa tyylikäältä. Nimikettä on epävirallisesti käytetty henkilöstä joka edustaa salonkiorkesteria PO:n johtavissa elimissä.
SALONKIMUSIIKKI: Tyhjä ja pintapuolisen loistokas tai sentimentaalinen musiikki, joka tuli suosituksi 1800-luvun virtuoosinpalvonnan myötä. Eräät merkittävätkin säveltäjät ovat sivutöikseen säveltäneet tätä musiikinlajia.
SALONKIORKESTERI: Yhtye, jonka tyhjäpäiset ja pintapuolisen loistokkaat jäsenet soittavat edellämainittua musiikkia. Itseasiassa PO aloitti uransa salonkiorkesterina ja kasvoi vasta myöhemmin isoksi sinfoniaorkesteriksi.
SAUNAILTA: Iltatilaisuus jossa saunotaan. PO:llakin on niitä.
SAVUPIIPPU: Ekskursioisännän kysymykseen "Onko teillä mitään kysyttävää?", todetaan teollisuudenalasta riippumatta: "Kuinkahan korkea mahtaa savupiippunne olla?" (kts. syöminen)
SEKASAUNA: Eräs PO:n ja muidenkin teekkarien saunakulttuurin hauskimpia ja sosiaalisimpia piirteitä.
SENIORI: Ikääntynyt juniori.
SENSUURI: Vuonna 1945 sensuuri iski Vaputinlippuun, josta jouduttiin tekemään uusi siistitty painos. Alkuperäiset, sensuroimattomat liput koottiin Polin kattoon paaliksi, joka ammuttiin rikki Vaputtimen aikana.
SERVIN MÖKKI: "Servin maijan mökki se seisoo korkealla mäellä..." Teekkarikylän keskellä sijaitseva kuuluisa, teekkaritoimintaa varten tehty rakennus, jossa toimii mm. opiskelijaruokala. Servin Mökistä tuli PO:n harjoitustila vuonna 1993. Se vastaa akustisesti lähinnä kumisaapasta.
SIHTEERI: Sihteeri vastaa PO:n johtokunnan sihteerintöistä, hoitaa kirjeenvaihtoa ja muita literaalisia velvoitteita. PO:laisten tärkein tiedotuslehtinen eli kiertokirje lähtee viimekädessä sihteerin kynästä, koneesta tai tulostimesta.
SISÄKALVO, SISÄKUMI, SUIHKU-SIVIÄ: Sarja termejä, joita kukaan ei ole ainakaan minulle vielä selvittänyt.
SOITIN: Instrumentti eli väline, jolla tuotetaan tietoisesti tai tiedottomasti ääntä, ja paljon. Soittimet voidaan tieteellisesti jakaa esimerkiksi idiofoneihin, membranofoneihin, kordofoneihin ja aerofoneihin, mutta usein riittää jako pelkästään jousi-, puhallin- ja lyömäsoittimiin.
SOITTOTAIDOTTOMUUS: Ominaisuus, josta PO:laisia liian usein syyttä suotta haukutaan .
SOITTOTAITO: Ominaisuus, jota PO:laisella ei kuitenkaan koskaan ole liikaa.
SOITTOTUNTI: 60 minuuttia tehokasta peliaikaa soittotaidon saavuttamiseksi. PO:ssa kustannettiin varsin pitkään orkesterilaisille soittotunteja, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman kaunista musiikkia. Moni aloitti soittoharrastuksensa vasta orkesteriin liityttyään, joten muutama harjoitustunti ei ollut pahasta, vrt basisti.
SOLISTI: Hienon konsertin kruunaa kaunis ja mielellään taitava solisti. Solistin valinta suoritetaan erityisen huolellisesti. Nuo PO:n kuuluisat viralliset solistikriteerit ovat: nuori, suomalainen, naimaton, alle 20-vuotias naispuolinen henkilö - tosin sukupuolella ei näin tasa-arvon aikana ole enää niin väliä.
STEMMANJOHTAJA: Johtaa sektion, stemman tai ryhmän toimintaa. Esisoittaja, joka haukan katsein seuraa alaistensa tekemisiä.
SUHONEN: Onni, legendaarinen viulunsoiton opettaja, joka sympatiseerasi PO:laisia ja opetti monia.
SULASOL: Suomen soittajien ja laulajien liitto, johon PO kuului vuodesta 1946, kunnes totesi edut olemattomiksi.
SYÖMINEN: Ekskursioisännä kysymykseen "Onko teillä mitään kysyttävää?", todetaan ajankohdasta riippumatta: "Koska syödään?" (kts. savupiippu).
SÄRKKÄ: Kaltevalattiainen, ns. itsetyhjentyvä ravintola Helsingin edustalla. Vuosikokousten ja kauden päättäjäisten pitopaikka, jonne hankittiin joka kerta traditionaalinen porttikielto.

T

TAPIOLASALI

PO:n kotisali ja kevätkonserttien näyttämö vuodesta 1991 lähtien.

TASKUKORNETTI

Solmuun väännetty kiharrettu oikotorvi.

TEEKKARIOOPPERA

PO oopperaorkesterina Suomen Kansallisoopperassa vuosina 1995-96. Taiteellisesti arveluttava opiskelijaorkesteri, joka vie leivän köyhän ja pyyteettömän muusikkoparan suusta (Muusikkolehti).

TEEMU TEEKKARI

alias Eero Koskimies.
Teekkarilaulusikermä, jonka PO yrittää soittaa ja yleisö laulaa Waputtimessa.
Tekniikan ylioppilaan prototyyppi.

TEOSTO

Jokin outo organisaatio, joka lähettelee konserttien jälkeen kirjeitä: olemme saaneet tiedoksi, että olette esittäneet musiikkia tilaisuudessanne. Tulipahan sekin todistettua, että on se musiikkia!

TF

Teknologföreningen, Täffä. PO syntyi, kun TF:n pianokvartetti yhdistyi TY:n pianotrioon.

TIKKA

Kari, kapellimestari 1966-68.

TKY

Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta. PO on virallisesti TKY:n alayhdistys. Se mitä alayhdistys on virallisesti onkin jo hieman hankalampi selittää.

TÄHTITAIVAS

PO:n kerhotilan remontin yhteydessä 1991-92 rakennettiin kämpän kattoon valokuiduin varustettu tähtitaivas, joka osittain rahoitettiin myymällä muodikkaasti tähtikuvioita eli ns. "taivasosuuksia". Siksi tuttujen tähtikuvioiden seasta löytyy mm. "Kornotähdistö" ja "Perseus"..

U

UIMAHALLI: Varsinkin junalla suoritetuilla konserttimatkoilla tärkeä puhdistautumis- ja pölynpoistamispaikka.
UNO: Tango (1-2-3-4). PO:n tunnettua Waputinohjelmistoa.

V, W

VAALIKOKOUS: Asiaan kuuluvat asiattomat huonot vitsit yleensä vaskisektioiden puolelta.
VANHA PIERU: Kaiken nähnyt, kokenut ja juonut PO:lainen, jonka tietämys vanhasta, nykyhetkestä ja tulevasta on suorastaan ylivertainen ja jokaisen nuoren puheenjohtajan kannalta likimain välttämätön. Katse kääntyy auttamatta alttoviulupulttia kohti.
VANHA POLI: Lönkka 29. Kulkee edelleen samalla Vanha Poli-nimellä, vaikka onkin jo ajat sitten muuttunut kaupalliseksi Lord -hotelliksi.
VANHA VENÄLÄINEN: Väläytetään solistivaihtoehtona, jos nuorta muodollisesti pätevää lahjakasta suomalaista ei tahdo löytyä.
VAPUTIN: Waputin. Maailman paras teekkarien Wappumatinea, jota ikiaikojen alusta on vietetty Wanhalla Polilla Walpurin päivänä. Tilaisuudessa esiintyvät PO ja RWBK vappuhenkisellä ohjelmistolla. Parhaimmillaan Vaputtimia on ollut kaksi (klo 13 ja 15), ja yleisöä enemmän kuin mahtuisi. Asiaan kuuluvat hehkeät solistit, sammuvat kapellimestarit, kiertävä potta ja haulikonlaukaukset.
VAPUTINLIPPU: Teekkarien vanhin yhä ilmestyvä vappulehti (kts. Waputintoimikunta). Waputinlippu on vuosien saatossa onnistunut ärsyttämään mm. oikeusviranomaiset (1945) ja feministit (1995). Waputinlippu on perinteisesti edustanut Otaniemen parasta anagrammi-, palindromi- ja navanalushuumoria kautta aikojen. Waputinlipun hyviin ominaisuuksiin kuuluu myös se, että sillä pääsee Waputtimeen.
VAPUTINMAPPI: PO:n klassinen viihdeohjelmistokokoelma, jonka jokainen Waputtimessa kävijä on kuullut moneen kertaan. Fyysisesti waputinmappi on ns. omakustanne, joista PO:n jousisoittajilla on yleensä ainakin puolet hukassa. Waputinmappia on uusittu ja täydennetty säännöllisin väliajoin viimeksi vuonna 1993.
WAPUTINTOIMIKUNTA: Teekkarien vanhimman vappulehden toimituskunta. Kukaan ei tiedä missä se syntyy, kuka sitä johtaa ja mihin se katoaa. Jäljelle jää vain joukko iloisia ja loukattuja Waputinlipun lukijoita.
VARAPUHEENJOHTAJA: Hoitaa varalta niitä tehtäviä, joita myös puheenjohtaja hoitaa. Erityistehtäviksi ovat muodostuneet konserttimatkojen järjestely, tilavaraukset ja kuljetukset.
VASKITSA: Vaskisoittajien vastuuhenkilö, ääneenjohtaja.
VESIBUSSI: Se bussi, jossa RWBK ei matkusta. (ks. pursiseura)
VIIKONLOPPUHARJOITUS: Kun maanantaiharjoitus ei aina riitä, on usein ollut kätevää harjoitella viikonloppuna. Näin on tehty erityisesti noin 2-3 viikkoa ennen konserttia, joskus useamminkin. Silloin harjoiteltavia teoksia soitetaan niin monta tuntia, että niiden on pakostakin alettava sujua. Erityisen hauskaa viikonloppuharjoituksista tulee, kun niihin yhdistetään saunailta. Silloin soitetaan yleensä vain lauantaina, sillä sunnuntaina pää soi ilman soittamistakin.
VIRITYSKOTELO, VIRITYSKALUSTO: Viulukoteloon rakennettu virityskalusto sisältää viritykseen tarkoitettua kirkasta juomaa ja tarvittavan määrän laseja. Viritys suoritetaan aina ennen konserttia ja se jatkuu usein vielä sen jälkeenkin.
VR: Valtion Rautatiet. Tärkeä yhteistyökumppani konserttimatkoilla aina vuoteen 1989 asti. Sen jälkeen junalla ei konserttimatkoja ole tehty, koska siitä tuli kertaheitolla liian kallista. Sääli.

X

Y

YRJÖ: "Georg rätt", kuuluu vanha kehoitus. Punajuurisalaatti tarjoaa silmäniloa seuraavanakin päivänä.
YS: Ylioppilaskunnan Soittajat, YyÄssä. Helsingin Yliopiston ratkaisevat neljä vuotta nuorempi vastine PO:lle. Perimätieto kertoo, että kun PO:laiset kävivät YS:ssa keikka-avustajina, he tulivat takaisin yleensä siviilisäätyä vaihtaneena. Ystävällisen kannustavista väleistä kertovat mm. seuraavat lahjat: Vuonna 1966 PO lahjoitti YS:ltä lainaamansa patarummun - osina, vuonna 1976 PO antoi hienon hopeisen pokaalin, johon oli kaiverrettu roomalainen II, vuonna 1972 YS lahjoitti ihastuttavan As-ääniraudan ja vuonna 1992 sievän kaktuksen. YS:n 70-vuotisjuhlan kunniaksi 1996 PO lahjoitti hengenkohotuseleenä viritystarpeiston.
YÖ: kuin sielu neekerin on pimiä...

ÄNKYRÄ: Kiero. Känni. Epävireinen torvi.